Viime viikonlopun olin ensimmaista kertaa yksin kotona! Alkuun vahan jannitti miten sujuu, mutta hyvin sujui ilman ogelmia! Epailen vahan, etta Chris ja Eija jannitti tilannetta enemman kuin mina.
Tietenkin kavimme lapi, mita pitaa muistaa tehda ja tarkistaa. Taytyy myontaa, etta minua huvitti kuinka tarkkaan Chris kertoi mista loytyi kissojen ruoka ja MITEN lisasin ruokaa kuppiin. Ohjeistukseksi sanoi, etta sopivasti oman nakemyksen mukaan, paljon kissat ruokaa tarvitsevat. Myos sanoi, etta yleensa vaihtaa veden aamulla uuteen ja raikkaaseen. Ja kiltisti ymmarsin vinkin. Chris jopa muisti kertoa kuinka kissanhiekasta saa lapiolla katsottua, onko hiekkalaatikko ollut kaytossa.
Ja kiltisti kuuntelin kaiken mita Chris kertoi. Kaiken Chris kertoi kahteen kertaan. En tieda epailiko han englanninkielen taitojani, vai halusiko han vain kertoa kaiken tarkasti. Siina vaiheessa kun Chris meinasi kertoa UUDESTAAN kaiken, totesin hanelle hymyillen parjaavani kissojen kanssa, silla onhan minulla Suomessa kotona kolme kissaa.
(silloin Chris naytti hieman holmistyneelta. Taisi vasta silloin muistaa, etten aivan amatoori ole elainten kanssa)
Minulle jatettiin tanne kayttoon Eijan auto (merkiltaan BMW), silla he suuntasivat mokille Chrisin Fordilla. Chris kysyi kohteliaasti minulta, osaanko kayttaa BMMW;ta, mutta kerkesin pysayttaa Chrisin ennen kuin han kerkesi aloittamaan seuraavaa ohjeistuspuhettaan. Osaanhan ma nyt autoa kayttaa. Miten uusiavuttomana naisena Chris mua oikein pitaa?? Kerrottuani Chrisille osaavani kaynnistaa auton ja muutenkin kayttaa sita, sain uuden holmistyneen ilmeen Chrisin kasvoille. Ei kuitenkaan vaittanyt vastaan, eika yrittanyt uudestaan aloittaa ohjeistuspuhetta.
(BMW;ssa on sahkoavain [se pieni musta palikka], ja moottori painetaan napista kayntiin.)
Taytyy kylla sanoa, ettei Chrisilta kuitenkaan mielikuvitus tunnu loppuvan. Miettiessaan olisiko ollut viela jotain muuta kerrottavaa, Chris vain totesi, etta onhan mulla puhelin jos jotain tulee mieleen, jos joku vaikka yrittaa murtautua sisaan, tai ampua mut, niin voisin aina soittaa. Eika edes ilme varahtanyt kun tuon Chris sanoi. Kiltisti sanoin soittavani jos jotain tulisi mieleen, samalla hammastellen mista ihmeesta Chris kaikki esimerkkinsa keksii.
(Chris on varmaan perinyt huumorintajunsa isaltaan, silla kiitospaivana, kun kieltaydyin jalleen viinista, Chrisin isa sitten kysyi, maistuuko minulle vodka. Sanoessani, ettei sekaan oikein maistu, Chrisin isa sitten vastasi pilke silmakulmassa luulleensa, etta suomessa ihmiset juovat vodkaa aamiaiseksi. Katos, etta kylmassa ilmastossa saa lampoa. Enaan en hammastele Chrisin huumoria.)
Kun vihdoin olin yksikseni jaanyt, oli jo aika lahtea kohti kuntosalia. Rehellisesti sanottuna, oli sittenkin hieman hammastelya ensi hetken BMW;n kuskinpaikalla istuessa. KAIKKI toimi sahkoisesti. Penkki, peilit (paitsitaustapeili), ratin saato, kaikki. Ajattelin, etta selkanojan saisi kasin jostain vivusta, mutta EI, sekin sahkoisesti. Kesti hetken loytaa oikeat nappulat penkin saatamiseen. En muuten ole koskaan aikaisemmin ajanut autoa, jonka jokaisen osan olisin saanut niin taydellisesti omiin mittoihin. Ah, luksusta!
Enka muuten sittenkaan saanut moottoria kayntiin ensimmaisella yrityksella. Eika toisella. Kolmannen kerran jalkeen jouduin hetken pohtimaan. Paatin kokeilla jarrua painaa samalla, kun nappia painan. Ja johan lahti kayntiin ilman ongelmia! Myohemmin aivot sitten raksuttivat hieman enemman, ja muistin, etta sehan on se hieno turvallisuus juttu autoissa (ja moottoripyorissa), ettei kay vahinkoja kaynnistamis tilanteessa. Olishan se pitanyt muistaa automaattisesti.
(onneksi radio oli jo valmiiksi paalla. Olisi todennakoisesti mennyt vahintaan 10min keksia miten radion olisi vahintaankin saanut paalle.)
Illalla menin viela Theresialle. Siella oli muita tyttoja ja vietimme mukavan illan soittaen Rock Band-pelia playstation kolmosella.
(se rumpusetti on muuten jotain aivan kamalaa. Tuntu todella oudolta niita soittaa, kuin oikeita rumpuja. Kaiken lisaksi piti osua pieneen 5cm halkaisijan kohtaan, jotta se laite vastaanotti iskun. Ja kaikki aanet piti koko ajan ennakoida, muuten missasi aanen, ja menetti pisteita)
Osa tytoista lahti kaymaan kaupassa. Suurinta huumoria saatiin revittya HO-nimisista kekseista. Joka kerta Cathrine vastasi kiltisti, etta kyllahan Jolla voisi hanelle huoran maksaa, mieluiten miespuolisen. (On muuten oikeesti todella idioottimainen nimi keksille?!?)
Meita oli yhteensa kuusi. Puolet halusivat kuumavesialtaaseen (? en iha varma oo sanan oikeudesta. Engl. Hot tub), joka Theresian talon takapihalla sijaitsi. Itse en mennyt, vaikka varmasti olisi ollut mukavampaa istuskella kuumassa vedessa, kuin seisoa kylmassa (ja kylmenevassa) ulkoilmassa. Ja keskustelun aiheet olivat ihan kaikkea maan ja taivaan valilla. Eika keskustelun tasokaan ollut maailman laadukkainta, silla tytot olivat reippaasti nauttineet drinkkeja.
Olisin voinut jaada yoksi Theresialle, mutta koska en ajatusta mukavaksi viela tuntenut (koska ei viela olla tunnettu niin kauaa) ajoin viela aamu kolmen aikaan kotiin. (join alkuillasta [9pm] vain yhden oluen, eli ei ollut estetta kotiin ajamiselle. Sain myos kaljanhimon tyydytettya, mika on kestanyt varmaan kolme kuukautta. Enka tieda miksi, silla yleensa en kaljaan suostu koskemaan pahan maun vuoksi.)
Lauantaina olin vain kotona ja katsoin nauhotettuja Supernatural jaksoja! Kavin ostamassa Vanilla Latten, sipsipussin ja coca colaa. Pelkastaan noilla sain rakennettua parhaimman itsensa hemmottelu paivan.
(aiti toteaisi tahan valiin mun vain tuhlanneen hyvan paivan, mutta mun nakemys on, etta paiva ei olisi voinut parempi olla!)
P.S. Mika siina muuten on, etta kun saisi nukkua pitkaan, takuu varmasti ilman hairioita, ei pysty millaan nukkumaan? Lauantai ja sunnuntai aamuina herasin ensimmaisen kerran jo seitsamalta, ja vakisin sain nukuttua katkonaisesti jopa yhdeksaan asti...
No comments:
Post a Comment