Homepartyy

Maaliskuun viimisen paivan kunniaksi suuntasimme tyttojen kanssa jalleen kotibileisiin.
Tallakin kertaa bailut olivat melko kaukana, silla juhlapaikka oli jossain San Franciscon lahella. Eli noin tunnin ajomatkan paassa.
Crase ajoi. Olin jo ennestaan miettinyt, etta han on ihan hyva ajamaan. Tuli kuitenkin lievia epailyksia, kun meinasi toinen auto tulla kylkeen. Crasen onnistui kuitenkin olemaan todella rauhallinen kun tyynesti kaansi ohjausta oikealle samalla hokien shit shit shit shit. En edes tajunnut saikahtaa tilannetta, kun jain hammentyneesti seuraamaan Crasen reaktiota! Kylman rauhalliset hermot, joita ei kaikilta loydy.

Loysimme kuitenkin hyvin perille. Alkuun tuntui, etten ketaan tiennyt sielta. Jossain vaiheessa iltaa kuitenkin tormasi tuttuihin edellisista bileista ja heidan kanssa normaalisti tuli vaihdettua kuulumiset. Myoskin uusien naamojen kanssa tuli juteltua.

Svedka!

Normaalisti esittaydyn lempinimellani JJ, silla tuntuu olevan joskus liiallisen vaikeaa muille sanoa nimeani ja saan hokea ja korjata lausuntaa vaikka kuinka paljon. Kuitenkin yksi kiinnostui kyselemaan mista lempinimi muodostuu, ja han sitten erittain innostuneena alkoi opettelemaan nimeani oikeaoppisesti. Yllattavan hyvin han sen oppi, vaikka Janika nimea yritti moneen kertaan sanoa Jonikana.
Talla kertaa olin ainoa suomalainen. Paikalla oli kuitenkin joku poika ruotsista. Kiinnitin alunperin haneen huomiota, silla hanella oli paallaan t-paita, jota koristi SUURI ruotsin lippu. Ja oli sitten pakko menna kysymaan mista han oli kotoisin. Todennakoisin juomatarjonnan seassa ollut Vodkapullo oli hanen tuomisiaan, silla pulloakin koristi ruotsin lippu!

Ulkona oli myos beer pong poyta. Olin aikonut vain olla sivustakatsoja, ja ymmartaa saannot, kun aikaisemmin en ollut ikina pelannut. Kuitenkin muut paatti, etta pelaamme tiimeissa ja ilman varoitusta olinkin jo pelaamassa. Melkein samantien kun aloitimme pelaamisen alkoi sataa. Kuitenkin pelia jatkettiin hyvalla mielella loppuun asti ja meidan tiimi voitti! Ja mulla taisi olla aloittelijan tuuria mukana suuri kourallinen, silla viidesta heitostani osuin kolmella. Tunsin olevani melko pro-pelaaja.

Suurinta hammennysta kuitenkin aiheutti se, etta Julia joi itsensa poydan alle (tai noh, poydan paalle..). En ollut nahnyt Julialla koko iltana kuin yhden ja saman oluen. Katherine oli tilanteesta kuitenkin viisaampi, ja osasi kertoa Julian vetaneen shotteja kaksin kasin.
Yritin ehdottaa Katherinelle Julian siirtamista pesuhuoneeseen. Julia kun vaikutti poytaa vasten nuokkuen silta, etta milloin vain tulisi oksennus. Ja vain minuuttia myohemmin vahinko tapahtui. Vahingosta muodosti viela isomman se, etta alla oli kokolattiamatto.

Random tilanne kuva..

Sanaakaan sanomatta Katherinen kanssa nostimme Julian ylos ja rynnistimme pesuhuoneeseen. Ihmiset eivat oikein tykanneet kun varasimme pesuhuoneen pitkaksi aikaa. Ja tilanne ei ollut yhtaan parempi pesuhuoneen lukon toimimattomuuden takia, kun muutkin ihmiset olisivat halunneet talon ainoaa pesuhuonetta kayttaa ja yrittivat sisaan paasta.

On kylla ihanaa, miten pahoinvoiva ja yltapaalta oksennuksessa oleva ihminen osaa olla niin kiitollinen ja rakastava. Vaikka ei ne oksennuksella hoystetyt halaukset niin ihania olekaan. Myoskin humalaisen itsepaisyys on hammastyttavan voimakasta. Emmeka edes kauheasti vastustelleet, kun Julia paatti haluta ottaa suihkun. Samalla kylla minakin otin suihkun, tosin vaatteet paalla, kun pelkasin Julian horjuvan tasapainon puolesta.
Onneksi talon isanta oli mukava, ja lainasi minulle vaatteet omien litimarkieni tilalle. Aivan kuin olisi kotona ollut verkkarit ja huppari paalla!

Kun vihdoin illan paatteeksi paasimme omille kotikulmille, paatimme ajaa Julian auton hanen kotipihaansa. Raukka parka ei kuitenkaan asiaa enaan aamulla muistanut, vaan pyysi host-aitiaan ajamaan hanet puistoon, johon auton oli jattanyt. Pieni paniikki hanelle syntyi, kun autoa ei nakynyt missaan. Han soitti kaverille, joka sitten lohdutteli, etta autohan on kotipihassa turvallisesti.
Julian host-aiti oli hieman kiukkuinen myos. Julialla kun on vain yksi saanto, joka kieltaa ulkopuolisten asuntoon tulemisen. Pienta hataa karsien Julia tottakai kielsi kenenkaan muun olleen asunnossa. Kuitenkaan Julia ei asiasta aivan varma ollut, silla illalla, ennen kuin oli nukkumaan mennyt, oli Julia pukenut itse pyjaman paalle, ja pessyt hampaansa, silla hammasharja oli viela aamulla kostea. Oli kylla helpottuneen nakoinen tytto, kun kuuli aivan itse menneensa kotiin ilman kenenkaan apua. Julia ei kuitenkaan itse muista mitaan kotimatkasta, tai siita kuinka oli selvittanyt itsensa kunnialla nukkumaan.

Chris, rakas isahahmoni osasi myos hammentaa kun olin lahdossa liikenteeseen. Todennakoisesti naytin yllattavan siistilta lahtiessani, silla Chris kysaisi olenko poikia menossa iskemaan. Vastaukseeni kiteytin sen, etta tyttoporukalla olimme liikenteeseen menossa korostaen myos sita, etta minulla on kotopuolessa poikaystava. Chrisin vastaus vain kuului 'enta sitten?' levean hymyn kera.
Voisin varmaan useemminkin yrittaa nayttaa ihmiselta, kuin silta verkkari-huppari-kotimonsterilta, jottei Chrisille ole yhta suuri hammastys tulevaisuudessa, etta hanen valiaikainen tytar on kuin onkin ihminen!
Ja voi sita Chrisin vahingonilon maaraa, kun seuraavana paivana kerroin edellis illasta. En pitkaan aikaan ole nahnyt Chrisilla olevan niin hauskaa!