December 17th-18th

Lauantaina, 17 paiva, menimme Santa Cruziin. Oli mielenkiintoinen reissu. Samalla reissulla katselin ensimmaisen kerran Californiassa olon aikana rantaa. Oli yllattavan houkuttelevan nakoinen, kun katseli monia rantalentopallokenttia. En kuitenkaan rannalle asti paassyt, vaikka olisi saanut hauskan kuvan, kun olisi upottanut kengat hiekkaan ja ottanut rantakuvan itsesta, lampoiset vaatteet paalla.
              Santa Cruz vaikutti olevan myos surffaushenkinen kaupunki, silla rannan laheisyydessa oli paljon liikkeita, joiden nayteikkunoissa oli surffilautoja, ja muita rantatarvikkeita.

Voisi olla kiinnostavaa kayda surffauskurssilla, jos siella vain sellaisia jarjestetaan.. Taytyy laittaa pohdintaan kevatta varten...
Santa Cruzissa ensin soimme lounasta piknik-tyylilla. Kaikki tuttavat, jotka paikalle kokoontuivat, toivat jotain syotavaa. Syomisen jalkeen suuntasimme sitten ostamaan lippuja maisemajunaa varten. Juna kulki rantaa myoten, ja sen jalkeen suuntasi enemman keskikaupunkia kohti. Junan reitti oli vain paikasta A paikkaan B, ja takaisin samaa tieta  paikkaan A.
Vaikka maisemat eivat olleet niin ihmeellisia junamatkalla, iloa kuitenkin tuotti Joulupukki, joka vieraili vaunuissa ja toi karkkia. Vaikka joulupukki jatti minut huomioimatta, joulumuori toi mullekin karkin!

Eniten iloa minulle aiheutti seurata Chrisia, Eijaa ja  heidan ystavia. Miten aikuiset ihmiset osaavatkin kayttaytya kuin pahaiset teinit?? He ottivat junaan mukaan repussaan ainakin kolme pulloa viinia. Ja viini tietenkin kaadettiin kuppeihin niin, etta kaikki  kaverit olivat ymparilla mahdollisimman tiiviisti, ettei muut kanssamatkustajat olisi huomanneet mitaan.
Ja koska Eija ja Chris ystavineen ottivat ryhmakuvia, paatti Eija ja Stacy, etta minustakin pitaa kuva saada, kun yleensa mina olen aina kameran takana, enka kuvattavana. Jos olisin heti alkuun tajunnut joutuvani kuvaamisen kohteeksi olisin kieltaytynyt, silla en kameran edessa oikein viihdy. Eija ja Stacy kuitenkin olivat minua nopeampia, joten nyt minusta on Eijan kanssa yhteiskuva. Kuva tosin on vielakin Stacylla.

Juna matkan jalkeen porukka viela viihtyi parkkipaikalla juttelemassa. Ja tilannetta viela paransi se, etta yhden auton takakontissa oli skumppaa tarjolla. En voinut taaskaan kuin ihmetella nakemaani, kun aikuiset ihmiset joivat alkoholipitoista juomaa ulkona parkkipaikalla KYLMASSA ja juttelivat. Tuli mieleen suomalaiset alle 18-vuotiaat teinit, jotka kannaavat ulkona saassa kuin saassa..
        Koska nuorimmatkin lapset olivat mukana, he menivat Chrisin autoon, ja viettivat siella hieman lampoisemmassa aikaa. Chris taisi huomata, etta minulla oli hieman kylma, ja sanoi olevan ok, jos haluan autoon menna himan lampoisempaan. Sen jalkeen katsoimme molemmat hetken kun meidan auto oli taynna lapsia. Totesin viihtyvani paremmin ulkona.

Illan paras kommenti Frankilta:"kaikki lapset lukittu autoon. PERTY TIME!"

Juna paivalla, ja Santa Cruzin rannan huvipuiston vuoristorata.

Joulujuna palmujen edustalla.

Rantaa, ja toi laiturialue, mika taytyy viela kayda joku paiva tutkimassa.

Rantaa, ja ne lentiskentat!

Rakastan palmuja<3
Junamatkanaikana otettu kuva.

Junan koristelua.

     

Sunnuntaina mentiin sitten jalkapallo otteluun. Chris oli saanut tyopaikaltaan vapaaliput.
Ensin olimme stadiumin ulkopuolella. Ihmiset olivat kokoontuneet sinne asuntoautojen kanssa, ja pitivat hauskaa, grillasivat ja heittelivat jalkapalloa. Eli menimme Chrisin pomon asuntoauton luo, esittaydyime, ja Chrisin pomo vain sanoi, kaikki mika on meidan, on myos teidan. Eli saimme syoda niin paljon kuin halusimme, ja kayttaa asuntoautoa (siella oli mm. vessa. Jonka ovessa ei ollut lukkoa!?)
Vietimme hetken aikaa vain jutustellen, syoden ja pitaen kivaa. Oli outoa seurata sita toimintaa, silla siella oli asuntoautoja VALEHTELEMATTA ainakin 100. Ja joka suunnalta kuului musiikki. Parhaiten varustelluissa asuntoautoissa oli jopa taulu-TV;t mukana ja he katsoivat jotai matsia. Melko luxusta.
Ennen kun suuntasimme stadiumille sisaan, uskaltauduin kysymaan meidan asuntoautoporukan pojilta, saisinko minakin heittaa jalkapalloa, kun koskaan en sellaista ole kokeillut. Yllattavan hyvin heittoni sujui, ja poika kelta olin asiasta kysynyt, mumisi hiljaa, etta jos en oikeesti koskaan aikaisemmin ole heittanyt, niin heitto oli todella hyva. Ah, oon vaan niin paras!

Stadiumin sisalle mennessa turvatarkastuksissa oli miehille ja naisille omat jonot. Ja koska naisia ei paljoa ollut, paasimme Eijan, Tamin ja lasten kanssa nopeasti sisaan. Eika edes jaaty miehia odottamaan vaan suuntasimme etsimaan paikkamme.
Paikka oli aika loistava. Korkealla, mutta ei kuitenkaan liian korkealla. (otti vain paahan, kun kameran objektiivi ei ollut tarkoitettu kauempana olevien kohteiden kuvaamiseen....)

Ja jalkapallofanit taalla Amerikassa.. Huhhuh! Ne on PALJON pahempia kuin Suomessa. Totta kai vastustajalle huudellaan, mutta jos vastustajan FANI eksyy katsomoon, sille huudetaan taysin rehellisesti rumia ja kasketaan suoraan painumaan vittuun.
         Ja kun vastustajalla oli pallo, tuntui, etta paa rajahtaa siita aanesta, minka fanit tuottivat estaakseen vastustajaa kuulemasta oman joukkueen kutsuja ja muita. (Ensi kerralla korvatulpat mukaan, jos jalkapalloa viela livena menen katsomaan)

Parasta kuitenkin oli, etta Chris osti mulle sellasen kasi jutun!! Ja ei edes halunnut mun maksavan sita takaisin. Eli yksi asia taas saavutettu mita halusinkin taalta mukaani saada!
           Muutenkaan ei kaduta, etta mukaan lahdin. Oli hauskaa!

Nii, ja aina kun meijan joukkue paasi vaadittavan matkan edettya (1jard) ja oma vuoro jatkui,
joku huusi aina ONE, TWO, THRE; FIRST DOWN !! Ja loppuun, liittyi yleensa muitakin.
(yhessa vaiheessa, joku kyllastyi kuulemaan tuon huudon kolmannen etenemisen jalkeen, niin vastasi siihen kovaan aaneen SHUT UP! En voinut olla nauramatta. :D)

Oakland Raiders!! Liput!

Yleiskuva kentasta.

 

Pelia.

Vastustaja lahella saada Touch Downin!

Jopa taulut kaskee tekee aanta ja hairitsemaan vastustajaa. ja yleiso huusi! (silloin kaipasin aina korvatulppia...)

Joku erittain pukeutunut fani.
Kavi huudattamassa porukkaa.